Työnantajan Palkkalaskuri 2026

Näin työnantajan palkkalaskuri toimii

Työnantajan lakisääteiset sivukulut vuonna 2026 ovat:

• TyEL-työeläkevakuutus 17,10 % – työnantajan osuus lakisääteisestä työeläkevakuutuksesta.
• Sairausvakuutusmaksu (sava) 1,91 % – rahoittaa Kelan sairauspäivärahoja ja vanhempainpäivärahoja.
• Työttömyysvakuutusmaksu 0,31 % palkkasummasta enintään 2 251 500 €/vuosi; ylimenevä osa 1,24 %.
• Tapaturmavakuutus n. 0,51 % keskimäärin – vaihtelee toimialan riskiluokan mukaan 0,05–5 %.
• Ryhmähenkivakuutus 0,06 % – työehtosopimuksissa määritelty perusvakuutus.

Yhteensä noin 19,89 % bruttopalkasta. Työntekijän 3 500 €:n kuukausibrutto tarkoittaa siis työnantajalle noin 4 196 €:n kokonaiskustannusta pelkästään palkkasivukuluineen.

Mistä työnantajan kokonaiskustannus koostuu?

Työntekijän todellinen kustannus työnantajalle on paljon enemmän kuin pelkkä bruttopalkka. Kokonaiskustannus koostuu useasta erästä:

1. Bruttopalkka – työsopimuksessa sovittu peruspalkka lisineen.
2. Lakisääteiset sivukulut – noin 20 % (TyEL, sava, työttömyys, tapaturma, ryhmähenki).
3. Lomapalkka – kertyy 2,5 päivää/kk, palkallisena aikana yleensä 12 % vuosipalkasta.
4. Lomaraha – TES:n mukaan usein 50 % lomapalkasta eli n. 6 % vuosipalkasta.
5. Sairausajan palkka – lain mukaan vähintään 9 päivää, TES:n mukaan usein 28–56 päivää.
6. Työterveyshuolto – 300–1 500 €/hlö/v riippuen tasosta.
7. Työympäristö ja välineet – työpöytä, tietokone, puhelin, lisenssit.
8. Koulutus ja rekrytointi – yhdessä helposti 5–10 % vuosipalkasta.

Rautainen sääntö on: työntekijän todellinen kustannus on 1,3–1,5-kertainen bruttopalkkaan verrattuna. Esim. 3 500 €/kk bruttopalkka tarkoittaa keskimäärin 4 600–5 300 €/kk todellista kustannusta työnantajalle.

Tapaturmavakuutus – toimialan mukaan vaihteleva erä

Tapaturmavakuutusmaksu on ainoa sivukulu, joka vaihtelee merkittävästi toimialan mukaan. Vakuutuslaitos määrittää maksun työtapaturmariskiin perustuen. Karkeasti:

• Toimistotyö, IT, asiantuntijatyö: 0,05–0,3 %
• Kauppa, palvelu: 0,2–0,5 %
• Hoiva-ala, opetusala: 0,3–0,8 %
• Teollisuus: 0,8–2 %
• Rakennusala: 2–5 %
• Metsätyö, kaivosala: jopa 5 %

Laskurimme käyttää keskiarvoa 0,51 %, joka toimii hyvin suurimmalle osalle toimialoista. Rakennusalalla ja teollisuudessa todellinen kustannus voi olla merkittävästi suurempi – tarkista oma prosenttisi vakuutusyhtiöltäsi tarkkaan budjetointiin.

Rekrytointibudjetin arviointi

Kun mietit uuden työntekijän palkkaamista, budjettia arvioitaessa muista laskea seuraavat:

• Bruttopalkka × 1,20 = suora vuosikustannus sivukuluineen.
• Bruttopalkka × 12,5 kk (12 kk + lomaraha) = todellinen vuosipalkkasumma.
• Kokonaiskustannus vuodessa: bruttopalkka × 12,5 × 1,20 ≈ vuosipalkka × 15.

Esimerkki: 3 000 €/kk bruttopalkka → todellinen vuosikustannus 3 000 × 15 = 45 000 €/vuosi. Tähän tulee vielä työterveyshuolto, koulutuskulut, työvälineet ja rekrytoinnin sivukulut.

Jos työsuhde on määräaikainen tai osa-aikainen, lakisääteiset sivukulut ovat samat prosentteina, mutta suoraan skaalattuja pienempään palkkaan.

Työnantajan sivukulut historiassa – trendi laskeva

Työnantajan sivukulut ovat viime vuosina laskeneet Suomessa. Vielä 2010-luvun alussa työnantajan lakisääteiset sivukulut olivat yli 25 % bruttopalkasta. Vuosien 2017–2020 kilpailukykysopimus alensi työnantajan sairausvakuutusmaksua ja siirsi osan työeläkevakuutuksesta työntekijän maksettavaksi. Nykyään sivukulut ovat noin 20 % – historiallisesti alhaiset. Uudistukset ovat parantaneet suomalaisen työn kansainvälistä kilpailukykyä, mutta samalla siirtäneet enemmän vastuuta työntekijän puolelle.

Trendi on ollut, että työntekijän oma vastuu (TyEL 7,15 %, työttömyysvakuutus 0,89 %, sairausvakuutus n. 1,90 %) on kasvanut vuosikymmenessä useita prosenttiyksiköitä. Työnantajan puolella maksut ovat sen sijaan pienentyneet.

Työnantajan velvollisuudet Verohallinnolle ja vakuutusyhtiöille

Palkanmaksu tuo mukanaan useita lakisääteisiä ilmoitusvelvollisuuksia. Työnantajan on:

• Ilmoittaa palkat tulorekisteriin viiden kalenteripäivän kuluessa maksusta. Tulorekisteri on Verohallinnon ylläpitämä keskitetty rekisteri, johon työnantajat, Kela, työeläkelaitokset ja työttömyyskassat ilmoittavat kaikki palkkatiedot.
• Tehdä ennakonpidätys ja tilittää se Verohallinnolle kuukausittain. Ennakonpidätys määräytyy työntekijän verokortin mukaan.
• Maksaa työeläkevakuutusmaksu valitulle työeläkeyhtiölle (esim. Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas). Maksu määräytyy palkkasumman perusteella.
• Hoitaa työttömyysvakuutusmaksut Työllisyysrahastolle, joka kerää maksut ja tilittää ne edelleen työttömyyskassoille.
• Ottaa tapaturmavakuutus valitusta vakuutusyhtiöstä – vakuutus on pakollinen kaikille työntekijöille.
• Hoitaa työterveyshuolto – laki vaatii vähintään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon.
• Ilmoittaa vuosittain palkkasumma ja työntekijätiedot työehtosopimuksen vaatimalla tavalla.

Suomessa palkanlaskennan ulkoistaminen on hyvin yleistä – noin puolet pk-yrityksistä käyttää tilitoimistoa tai palkkapalvelua palkanmaksun hoitamiseen.

Esimerkki: 3 500 €/kk bruttopalkka työnantajalle

Otetaan käytännön esimerkki, jossa työntekijän bruttokuukausipalkka on 3 500 €:

• Bruttopalkka: 3 500 €
• TyEL 17,10 %: +598,50 €
• Sava 1,91 %: +66,85 €
• Työttömyysvakuutus 0,31 %: +10,85 €
• Tapaturmavakuutus 0,51 %: +17,85 €
• Ryhmähenkivakuutus 0,06 %: +2,10 €

Sivukulut yhteensä: 696,15 € (19,89 % bruttopalkasta)

Työnantajan kokonaiskustannus/kk: 4 196,15 €

Vuositasolla, kun mukaan lasketaan lomaraha (n. 1 750 €) ja normaalit sivukulut, kokonaiskustannus on noin 52 200 €/vuosi – huomattavasti enemmän kuin pelkkä 42 000 €:n vuosibrutto.