Kevytyrittäjän Palkkalaskuri 2026
Syötä laskutettu summa ja laskutuspalvelun palvelumaksu – laskuri arvioi käteen jäävän nettopalkan. Tarkoitettu laskutuspalvelun kautta työskenteleville.
Laskuri antaa arvion vuoden 2026 verotietojen perusteella. Tarkista lopullinen summa työnantajaltasi.
Näin kevytyrittäjän palkkalaskuri toimii
Laskutuspalvelu perii laskutetusta summasta palvelumaksun (tyypillisesti 0–7 %). Loppuosaa käsitellään palkkana, josta vähennetään lakisääteiset maksut ja ennakonpidätys. Käytännössä laskuri tekee seuraavan laskennan:
- Asiakkaan maksama laskutussumma (esim. 4 000 €)
- Miinus palvelumaksu (esim. 5 %) → 3 800 €
- Miinus TyEL 7,15 %, työttömyysvakuutus 0,89 %, sairausvakuutus 1,90 %
- Miinus ennakonpidätys verokortin mukaan
- = käteen jäävä nettopalkka
Esimerkiksi 4 000 €:n laskusta 5 % palvelumaksulla käteen jää noin 2 780 € Helsingissä asuvalle 35-vuotiaalle kirkkoon kuulumattomalle.
Huomaa: jos YEL-työtulosi on suuri (yli 9 423,09 €/v vuonna 2026) ja toiminta on jatkuvaa, myös kevytyrittäjä voi olla YEL-velvollinen. Se ei kuulu automaattisesti laskutuspalveluihin.
Kevytyrittäjyys – mikä se on?
Kevytyrittäjä on henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa mutta ei perusta omaa yritystä, vaan laskuttaa työstään laskutuspalvelun (esim. Ukko.fi, Eezy Kevytyrittäjät, OP Kevytyrittäjä, UKKO Pro, Omapaja, SLP) kautta. Palvelu toimii kirjanpitäjänä, verottajana ja työnantajana – kevytyrittäjän ei tarvitse itse hoitaa Y-tunnusta, kirjanpitoa tai verotusta.
Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 kevytyrittäjää ja määrä kasvaa vuosittain. Tyypillisiä aloja ovat: sisältötuotanto, konsultointi, koulutus, käännöspalvelut, valokuvaus, IT-palvelut, kotitalouspalvelut, remontit ja pieni rakennustyö.
Kevytyrittäjyys sopii erityisesti:
- Sivutoimisesti työskenteleville
- Aloittaville itsensätyöllistäjille, jotka haluavat testata liikeideaa ilman byrokratiaa
- Vain muutaman asiakkaan kanssa työskenteleville
- Työntekijöille, jotka tekevät toisinaan freelance-hommia oman työn ohella
- Opiskelijoille, jotka tekevät projekteja opiskelujen ohella
Kevytyrittäjän vs. toiminimen taloudellinen vertailu
Milloin kevytyrittäjyys on kannattavampaa kuin toiminimi?
- Alle 10 000 €/v liikevaihto: Kevytyrittäjä on selvästi helpompi ja usein halvempi (ei YEL-pakkoa, ei kirjanpitoa).
- 10 000–30 000 €/v: Kannattavuudessa vertailtavaa. Kevytyrittäjä on helpompi, toiminimi antaa enemmän joustoa vähennyksissä (työhuone, laitteet, matkakulut).
- Yli 30 000 €/v: Toiminimi tulee yleensä edullisemmaksi, koska laskutuspalvelun 3–7 % maksu alkaa syödä merkittävästi. Toiminimen kirjanpitokulut (500–1 500 €/v) tulevat takaisin verovähennyksinä ja YEL-alennuksen kautta aloittavana yrittäjänä.
- Yli 60 000 €/v ja moni asiakas: Toiminimi tai osakeyhtiö on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto.
Kevytyrittäjyyden etuja: ei Y-tunnusta, ei kirjanpitoa, ei arvonlisäveroilmoituksia (jos alle 20 000 €/v), ei tilinpäätöstä, työterveyshuolto joissakin palveluissa mukana, sairausajan turva parantunut. Heikkoudet: palvelumaksu syö tuottoa, vähennysoikeudet suppeammat kuin toiminimellä, ei kaikkia tuen mahdollisuuksia (esim. starttiraha) samalla tavalla.
Palvelumaksun vertailu – tunnetut laskutuspalvelut
Suomen suurimmat laskutuspalvelut veloittavat tyypillisesti palvelumaksua liikevaihdon mukaan. Keskimääräiset veloitukset:
- Peruspalvelu: 3–5 % laskutuksesta
- Erikoispalvelut lisänä: vakuutukset, työterveys, jäsenedut nostavat kokonaisprosentin usein 6–8 %
- Kuukausimaksullinen malli: jotkin palvelut tarjoavat kiinteän kuukausimaksun (esim. 15–35 €/kk) suuremmilla liikevaihdoilla, jolloin efektiivinen prosentti painuu 1–2 %:n tienoille
- Ammattiliiton oma palvelu: tarjoaa usein jäsenille alennuksia
Kannattaa vertailla eri palveluita. Erot voivat olla tuhansia euroja vuositasolla, jos liikevaihto on korkea. Käytä laskuria omalla palvelumaksuprosentillasi, jotta saat todellisen kuvan käteen jäävästä summasta.
Esimerkkilaskelma: 3 000 €/kk laskutus
Otetaan käytännön esimerkki – kevytyrittäjä laskuttaa asiakkailta 3 000 € kuukaudessa laskutuspalvelun kautta. Palvelumaksu on 5 %:
- Laskutus: 3 000 €
- Palvelumaksu 5 %: −150 €
- Bruttopalkkapohja: 2 850 €
- TyEL 7,15 %: −203,78 €
- Työttömyysvakuutus 0,89 %: −25,37 €
- Sairausvakuutus 1,90 %: −54,15 €
- Ennakonpidätys (arvio, verokortti n. 15 %): −385 €
Nettopalkka noin 2 182 €/kk (Helsingissä 35-vuotias, ei kirkkoon).
Vertailuna: sama 3 000 €:n bruttopalkka työsuhteessa antaisi käteen noin 2 250 €. Ero syntyy palvelumaksusta (150 €), mikä on kevytyrittäjyyden hinta joustavuudesta ja hallinnollisesta helppoudesta.
Kevytyrittäjyyden verotus ja ennakonpidätys
Kevytyrittäjän tulot verotetaan täsmälleen kuten palkkatulot – progressiivisen valtion tuloveron ja kunnallisen veron mukaan. Verotus tapahtuu ennakonpidätyksellä: laskutuspalvelu pidättää veron verokorttisi mukaan ennen kuin nettopalkka tilitetään sinulle.
Muista huolehtia verokortista huolellisesti. Jos ansaitset kevytyrittäjänä sivutuloa palkkatyön ohella, käytä sivutuloverokorttia – muuten ennakonpidätys voi olla väärin. Sivutuloverokorttiin lisäät odotetun kevytyrittäjätulon vuoden loppuun asti, ja veroprosentti lasketaan päätulosi päälle progressiivisesti.
Verohallinto suosittelee tarkistamaan verokortin aina, kun tulot muuttuvat oleellisesti. Uuden verokortin saa muutamassa minuutissa Omavero-palvelusta.
Milloin kannattaa siirtyä kevytyrittäjästä toiminimeen?
Kevytyrittäjyys on hyvä lähtökohta, mutta kasvavassa toiminnassa toiminimen tai osakeyhtiön perustaminen voi olla taloudellisesti kannattavampaa. Merkkejä siitä, että siirtymän aika on lähellä:
- Liikevaihto ylittää 30 000 €/v. Palvelumaksun suora rahamääräinen kustannus alkaa olla merkittävä.
- Sinulla on säännöllisiä kuluja (työhuone, laitteet, ohjelmistolisenssit, ammattikirjallisuus). Toiminimellä nämä vähennetään koko määrällä.
- Työ vaatii säännöllistä matkustusta. Kilometrikorvaukset ja päivärahat ovat toiminimellä täysimääräisesti käytettävissä.
- Asiakaskunta on vakiintunut ja tulot ennakoitavia. Silloin YEL-alennus aloittavana yrittäjänä (19,03 %) tuo säästöjä ensimmäiset neljä vuotta.
- Haluat perustaa työntekijän kanssa yhteisen liiketoiminnan. Kevytyrittäjyys ei skaalaudu useaan henkilöön; toiminimi tai Oy ovat oikeat vaihtoehdot.
Siirtymä on suhteellisen helppo: Y-tunnuksen saa parissa päivässä Ytj-palvelun kautta, kirjanpitäjän löytää helposti (Palkka.fi, tilitoimistot), ja arvonlisäverovelvollisuus tulee 20 000 €:n rajalla joka tapauksessa. YEL-vakuutus otetaan valitusta eläkeyhtiöstä ja aloittavan alennus alkaa heti.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on kevytyrittäjä?
Kevytyrittäjä työskentelee omaan lukuunsa mutta laskuttaa laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta. Palvelu hoitaa palkanmaksun, verotuksen, vakuutukset ja työnantajan velvollisuudet.
Kuinka suuri palvelumaksu on?
Yleensä 3–7 % laskutetusta summasta palvelusta ja lisäpalveluista riippuen. Voit säätää prosentin laskurissa oman palvelusi mukaan.
Tarvitseeko kevytyrittäjä YEL-vakuutuksen?
Jos YEL-työtulo ylittää 9 423,09 €/v (2026) ja toiminta on jatkuvaa itsenäistä yrittäjyyttä ilman työsuhdetta, YEL on lähtökohtaisesti pakollinen. Katso yrittäjän palkkalaskuri. Alle rajan jäävässä pienimuotoisessa työssä YEL:iä ei tarvita.
Kertyykö kevytyrittäjälle eläkettä?
Kyllä. Laskutuspalvelu maksaa TyEL-maksut (17,10 % työnantajan osuus + 7,15 % työntekijän osuus) laskutetun summan mukaan, joten eläke kertyy normaalisti työsuhteen tavoin.
Voiko kevytyrittäjä käyttää arvonlisäveroa?
Kyllä. Jos kevytyrittäjän vuosiliikevaihto ylittää 20 000 € (2026), palvelu perii ja tilittää arvonlisäveron. Alle rajan jäävät voivat halutessaan olla vapaaehtoisesti alv-rekisterissä.
Voiko kevytyrittäjänä saada työttömyyskorvausta?
Kyllä, mutta ehdot ovat samat kuin yrittäjillä. Yleisen työttömyyskassan sijaan liity yrittäjäkassaan, jotta saat ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana.
Voiko kevytyrittäjä laskea kuluja verotukseen?
Työstä johtuvia kuluja (esim. matkat, tarvikkeet, työvälineet) voi ilmoittaa verotuksessa palkansaajan kuluina. Vähennysoikeudet ovat suppeammat kuin toiminimellä – tämä on kevytyrittäjyyden suurin heikkous suuremmissa liikevaihdoissa.
Kannattaako kevytyrittäjyys sivutyönä?
Kyllä, erittäin usein. Sivutulot pienempinä säilytät työsuhteesi turvat (ansiosidonnainen, työterveys) ja voit rakentaa kevytyrittäjyyden avulla asiakaskuntaa mahdollista päätoimisuutta varten. Verotuksessa sivutulot lasketaan yhteen päätulon kanssa progressiivisesti.