Opettajan Palkkalaskuri 2026

Näin opettajan palkkalaskuri toimii

Opettajan peruspalkka määräytyy OVTES-työehtosopimuksen mukaan – opettajien virka- ja työehtosopimus. Palkka vaihtelee koulumuodon (esiopetus, alakoulu, yläkoulu, lukio, ammatillinen), kelpoisuuden (aineenopettaja, luokanopettaja, erityisopettaja jne.), opetusvelvollisuuden, kokemuslisien ja alueen mukaan.

Syötä laskuriin OVTES-taulukon mukainen peruspalkkasi (esim. 3 400 €/kk). Laskuri vähentää siitä lakisääteiset maksut ja ennakonpidätyksen kunnallisveron mukaan – tulos on arvio nettopalkastasi. Tarkat OVTES-taulukot löytyvät OAJ:n sivuilta.

OVTES-järjestelmä on porrastettu vaativuusryhmiin (esim. C40–C60), ja peruspalkan päälle voi tulla useita lisiä – kokemuslisä, tehtäväkohtaiset lisät, opinto-ohjaajan lisä, erityisopetuslisä ja luokanvalvojan lisä. Nämä kannattaa lisätä peruspalkkaan ennen laskentaa saadaksesi tarkan arvion.

OVTES-työehtosopimus – mistä se koostuu?

OVTES on koulutuksen työehtosopimus, jonka OAJ (Opetusalan Ammattijärjestö) neuvottelee opettajien puolesta ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT työnantajien puolesta. Se kattaa:

• Perusopetuksen opettajat – luokanopettajat 1.–6. luokalla, aineenopettajat 7.–9. luokalla.
• Lukion opettajat – lukion aineenopettajat.
• Ammatilliset opettajat – ammattiopistot, aikuiskoulutus.
• Varhaiskasvatus – erillinen VKA-sopimus.
• Vapaan sivistystyön opettajat – kansanopistot, kesäyliopistot.

OVTES määrittää mm.:

• Peruspalkat vaativuusryhmittäin
• Opetusvelvollisuudet (tunnit/viikko)
• Ylituntien palkkiot
• Vuosiloman määrän (opettajilla usein 1–2 kk kesäloma)
• Sairausajan palkan
• Työaikakorvaukset opettamisen ulkopuoliselta työltä (VESO-päivät, kokoukset, huoltajayhteydet)

OVTES päivitetään yleensä 2–3 vuoden välein neuvotteluissa. Uusimmat sopimusmuutokset kannattaa aina tarkistaa OAJ:sta.

Opettajan palkkatasot 2026 – yleiskatsaus

Peruspalkat vaihtelevat merkittävästi koulumuodon ja kelpoisuuden mukaan. Alla on karkeat suuntaviivat (tarkat luvut OAJ:n taulukoista):

• Luokanopettaja (perusopetus 1.–6.): peruspalkka noin 2 900–3 400 €/kk kokemuksesta riippuen.
• Aineenopettaja (perusopetus 7.–9.): peruspalkka noin 3 100–3 700 €/kk.
• Lukion opettaja: peruspalkka noin 3 300–3 900 €/kk.
• Ammatillinen opettaja: peruspalkka noin 3 100–3 700 €/kk, tehtäväkohtaisilla lisillä usein 3 800+ €/kk.
• Erityisopettaja: peruspalkkojen lisäksi erityisopetuslisä (n. 100–300 €/kk).
• Rehtori: peruspalkka koulun koon mukaan 4 500–7 500 €/kk.
• Varhaiskasvatuksen opettaja (KVTES): peruspalkka noin 2 700–3 300 €/kk.

Näiden päälle tulevat kokemuslisät (usein 3 %, 8 % ja 14 % työvuosien mukaan) ja tehtäväkohtaiset lisät. Todellinen kuukausipalkka voi olla merkittävästi korkeampi kuin taulukon peruspalkka.

Ylituntipalkkiot ja opetusvelvollisuus

Opettajan työaika ei perustu suoraan tunteihin viikossa, vaan opetusvelvollisuuteen – kuinka monta oppituntia hänellä on viikossa. Kun opetusta annetaan opetusvelvollisuuden yli, maksetaan ylituntipalkkio.

• Luokanopettajan opetusvelvollisuus: 24 h/vko.
• Aineenopettajan opetusvelvollisuus: 16–24 h/vko aineesta riippuen (esim. matematiikka 18 h, äidinkieli 18 h, taito- ja taideaineet usein 22–24 h).
• Lukion opettajan opetusvelvollisuus: 16–22 h/vko aineesta riippuen.

Ylituntipalkkio on tyypillisesti hieman suurempi kuin peruspalkan tuntiperusteinen keskiarvo, koska se korvaa suuremman työmäärän. Ylitunneista sovitaan kausikohtaisesti (yleensä lukukausittain).

Opetuksen lisäksi työaikaan kuuluu useita muita töitä: kokoukset, VESO-päivät (koulutuspäivät), huoltajayhteydet, arviointi, opetuksen suunnittelu ja jälkityö. Nämä sisältyvät peruspalkkaan opetusvelvollisuuden puitteissa.

Opettajan vero ja nettopalkka Helsinkiläisenä

Esimerkkilaskelma – aineenopettajan 3 400 €:n peruspalkka Helsingissä, kirkkoon kuulumaton 40-vuotias:

• Bruttopalkka: 3 400 €
• TyEL 7,15 %: −243,10 €
• Työttömyysvakuutus 0,89 %: −30,26 €
• Sairausvakuutus 1,90 %: −64,60 €
• Kunnallisvero Helsinki 5,3 %: n. −165 €
• Valtion tulovero: n. −340 €
• Yle-vero (jaettuna kuukaudelle): −14 €

Nettopalkka noin 2 543 €/kk. Efektiivinen vero- ja maksuaste on noin 25,2 %.

Muistathan, että opettajan vuosipalkkaan lasketaan myös kesätauon palkka – kesäloma on käytännössä palkallista aikaa, joten vuosiansio suhteessa tehtyihin työtunteihin on kilpailukykyinen.

OAJ – opettajan tärkein ammattiliitto

OAJ (Opetusalan Ammattijärjestö) on Suomen suurin opetusalan ammattijärjestö, jolla on noin 120 000 jäsentä. OAJ neuvottelee OVTES-työehtosopimuksen ja tarjoaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyysturvan (Opettajien Työttömyyskassa), oikeusapua, jäsenetuja sekä täydennyskoulutusta.

Jäsenmaksu on vuonna 2026 noin 1,10 % bruttopalkasta, ja se on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Käytännössä nettomääräinen kustannus on vain noin 0,7 % palkasta – merkittävä hyöty–hinta -suhde verrattuna palvelujen arvoon.

Jos et vielä kuulu ammattiyhdistykseen, sen liittäminen on yksinkertainen prosessi OAJ:n verkkosivujen kautta. Muista lisätä jäsenmaksuvähennys verokortin hakemuksessa.

Opettajan urapolku ja palkkakehitys

Opettajan palkka ei ole staattinen – se kehittyy koko työuran mittaisesti kokemuslisien, tehtävälisien, tehtävän vaihdon ja täydennyskoulutuksen kautta. Tyypillinen palkkapolku on seuraava:

• 0–5 vuotta: Vasta valmistunut aineenopettaja aloittaa peruspalkalla noin 3 100–3 300 €/kk. Ensimmäinen kokemuslisä (3 %) tulee 5 vuoden jälkeen.
• 5–10 vuotta: Kokemuslisä 8 % (10 v jälkeen), peruspalkka nousee ~3 400–3 600 €/kk. Tässä vaiheessa moni ottaa vastuutehtäviä (luokanvalvoja, oppilaskunnanohjaaja).
• 10–15 vuotta: Peruspalkka 3 600–3 900 €/kk lisineen. Kesken uraan liittyvä täydennyskoulutus voi tuoda uuden aineen pätevyyden ja tehtäväkohtaisen lisän.
• 15+ vuotta: Suurin kokemuslisä 14 %, peruspalkka 3 900–4 400 €/kk. Erityistehtävät (opinto-ohjaaja, erityisopetus) voivat nostaa palkkaa merkittävästi.
• Rehtori- tai apulaisrehtorintehtävät: 4 500–7 500 €/kk. Tyypillisesti 15+ vuoden opetuskokemuksen jälkeen.

Opettajan urapolku on Suomessa suhteellisen vakaa – palkkakehitys tapahtuu ennen kaikkea kokemuslisien ja tehtäväkohtaisten lisien kautta. Aktiivinen täydennyskoulutus ja lisäpätevyyksien hankkiminen kannattaa taloudellisestikin.