Brutto-Netto-Laskuri 2026

Näin brutto-netto-laskuri toimii

Laskurimme toimii kahteen suuntaan:

• Brutto → netto: Bruttopalkasta vähennetään TyEL 7,15 %, työttömyysvakuutus 0,89 %, sairausvakuutus (sairaanhoito 1,06 % + päiväraha 0,84 %) sekä ennakonpidätys, joka sisältää valtion ja kunnallisen tuloveron sekä valittavissa kirkollisveron ja Yle-veron.
• Netto → brutto: Kun tiedät halutun käteen jäävän palkan (esim. tarjottu netto työhaastattelussa), laskuri hakee iteratiivisesti sen bruttopalkan, josta jäljelle jää tasan haluttu netto. Tämä on erityisen hyödyllistä palkkaneuvotteluissa ja työsopimusluonnoksia arvioidessa.

Kaikki laskennat tehdään reaaliaikaisesti selaimessasi – emme tallenna mitään palkkatietoja. Tulokset päivittyvät välittömästi, kun muutat kuntaa tai lisäät kirkollisveron.

Mistä brutto- ja nettopalkka koostuvat 2026?

Bruttopalkka on palkka ennen vähennyksiä – se summa, joka mainitaan työsopimuksessa. Bruttopalkkaan sisältyvät myös maksetut lisät ja korvaukset, kuten iltatyö-, viikonloppu- ja vuorotyölisät sekä kertaluonteiset bonukset. Bruttopalkasta lasketaan kaikki lakisääteiset maksut ja lomarahat.

Nettopalkka on käteen jäävä summa palkkapäivänä. Sen saa laskemalla bruttopalkasta:

• Työeläkevakuutusmaksu (TyEL) 7,15 % alle 53-vuotiailla, 8,65 % 53–62-vuotiailla.
• Työttömyysvakuutusmaksu 0,89 % palkasta.
• Sairaanhoitomaksu 1,06 % ja päivärahamaksu 0,84 % (yhteensä 1,90 %).
• Ennakonpidätys, joka koostuu valtion progressiivisesta tuloverosta ja kunnallisen verosta (4,7–10,9 % kunnasta riippuen).
• Kirkollisvero 1,00–2,10 % vain kirkkoon kuuluvilta.
• Yle-vero 2,5 % siltä osin, kun vuositulo ylittää 14 000 €, enintään 163 €/vuosi.

Näiden vähennysten jälkeen jäljelle jää nettopalkka. Efektiivinen kokonaisrasite on tyypillisillä palkkatasoilla 20–35 %.

Kaksisuuntainen laskenta – milloin tarvitset kumman?

Brutto → netto

Käytännön tilanteita:

• Työhaastattelussa on mainittu bruttopalkka ja haluat tietää, paljonko tulee käteen.
• Uusi palkkakuitti pitää tarkistaa: onko ennakonpidätys ollut kohdillaan?
• Vertailu kahden tarjouksen välillä – toinen Helsingissä, toinen Tampereella samalla bruttosummalla mutta eri kunnallisverolla.
• Palkankorotus – uusi bruttopalkka ja haluat nähdä, paljonko lisää tulee tilille.

Netto → brutto

Käytännön tilanteita:

• Tiedät kuinka paljon tarvitset kuukaudessa toimeentuloon (esim. 2 200 €) ja haluat tietää, mikä bruttopalkkataso kattaa sen.
• Neuvottelet freelance-työstä ja haluat kertoa työnantajalle bruttopalkan, joka takaa sinulle tietyn nettotulon.
• Suunnittelet muuttoa uuteen kuntaan ja haluat säilyttää saman nettopalkan – laskuri kertoo, paljonko bruttopalkan pitäisi silloin olla.
• Vertaat kahta työtarjousta: toinen tarjoaa bruttoa, toinen puhuu nettosummasta. Muunnos yhtenäiseen mittariin on välttämätön.

Bruttopalkkaan vaikuttavat tekijät

Bruttopalkka ei ole vain sopimuksessa mainittu peruspalkka – siihen voidaan lisätä useita palkkakomponentteja:

• Peruspalkka – työsopimuksessa sovittu kuukausikorvaus.
• Kokemuslisä – työehtosopimuksen mukaan porrastettu lisä työvuosien perusteella.
• Vuorotyölisät – ilta, yö, lauantai, sunnuntai; korvaus 15–100 % iltapäivien tunneista.
• Vaativuuslisät – esimiestehtävät, kielitaito, erityisosaaminen.
• Tulospalkkiot ja provisiot – myyntityössä ja tuotannossa yleisiä.
• Bonusjärjestelmät – vuositulokseen sidotut palkkiot.
• Luontoisedut – auto-, puhelin-, ateria- ja asuntoetu ovat verotettavia bruttopalkan lisiä.

Kaikki edellä mainitut lisäävät verotettavaa tuloa, joten ne on syytä ottaa mukaan bruttokenttään, jos haluat tarkan nettoarvion.

Palkkaneuvottelu: onko puhuttava bruttosta vai netosta?

Suomalaisessa työelämässä palkkaneuvottelu käydään lähes aina bruttopalkkatasolla, koska nettopalkka riippuu monista henkilökohtaisista tekijöistä (kunta, kirkkoon kuuluminen, ikä, vähennykset). Työsopimuksessa mainitaan siis aina bruttopalkka. Nettopalkka on työntekijän itse arvioitava.

Kansainvälisissä tarjouksissa käytäntö voi olla eri – esimerkiksi ulkomaisessa yrityksessä työntekijä ei aina tunne Suomen verojärjestelmää, ja neuvottelu voidaan käydä nettopohjaisesti (ns. "take-home pay"). Silloin bruttopalkkaan lisätään verokompensaatio, jotta netto on sovittu. Tässäkin tapauksessa työsopimukseen kirjataan lopulta bruttopalkka.

Jos siirryt yrittäjäksi tai kevytyrittäjäksi, palkan sijaan puhutaan työtulosta ja YEL-työtulosta. Silloin brutto-netto -laskenta ei enää suoraan päde – lue lisää yrittäjän palkkalaskurista ja kevytyrittäjän palkkalaskurista.

Vertailu: miten kunta vaikuttaa 3 000 €:n bruttopalkkaan?

Sama 3 000 €:n bruttopalkka tuottaa erilaisen nettopalkan eri kunnissa vuoden 2026 kunnallisveroprosenteilla:

• Kauniainen (4,7 %): noin 2 320 €/kk netto
• Helsinki (5,3 %): noin 2 305 €/kk netto
• Espoo (5,3 %): noin 2 305 €/kk netto
• Tampere (7,6 %): noin 2 250 €/kk netto
• Kolari (10,5 %): noin 2 180 €/kk netto

Ero suurituloisen kunnan (Kolari 10,5 %) ja matalapalkkaisen kunnan (Kauniainen 4,7 %) välillä voi olla yli 140 € kuukaudessa samasta bruttopalkasta – vuositasolla lähes 1 700 €. Muuttopäätöstä tehdessä kannattaa siis huomioida asumiskustannusten lisäksi myös verokohtelu.